Päivän valitus

Viime aikoina on ollut jokseenkin penseä olo. Mikään ei ole ulkonaisesti erityisen huonosti; onpahan vain jotenkin harvinaisen stressaantunut ja väsynyt. Väitöskirjan kirjoittaminen kyllä huvittaisi, mutta kieltenopiskeluun tuntuu kuluvan ihan liikaa aikaa, eikä niillä satunnaisilla tunnin-parin sloteilla joita luentojen yms. väliin jää, saa keskityttyä oikein mihinkään. Lisäksi kielten opiskelun työmäärä- ja opintoviikkosuhde on, kuten odottaa saattaa, harvinaisen heikko. Nytkin pitäisi lukea Thukydides-rästitentiin, mutta se ei nappaa, koska on mielestään uhrannut siihen jo reilusti opintoviikon vaatiman työajan, ja lisäksi luennoitsija on onnistunut epämotivoimaan minut toistelemalla Thukydideen tekstin vaikeutta ja tyylin ärsyttävyyttä :]

Iltaisin ei tahdo saada unta (eilenkin valvoin turhan myöhään sängyssä pohdiskellen kaikkea mahdollista Pascalin uskonnonfilosofiasta klassisen Dragonlancen henkilöihin) ja aamuisin haluaisi vain nukkua, ja jos pitää nousta, on jotenkin täysin kuollut. Kuten nytkin. Viikonloppu oli kyllä mukava, mutta jotenkin liian lyhyt että akku olisi ehtinyt latautua yhtään.