Koko syksyn enemmän tai vähemmän vaivannut flunssa on taas riesana, ja lääkäritäti, jonka luona kävin tänään, vahvisti, että kyseessä on yhä poskiontelotulehdus, joka ei ollut toennut ensimmäisestä antibioottikuurista. Hän määräsi joitakin tappaja-antibiootteja ja käski välttää liikuntaa pari viikkoa. Huoh.
Olen tällä hetkellä sellaisessa hämmentävässä mielentilassa, jossa työ/opiskelu usein kiinnostaa ja huvittaa paljon enemmän kuin useimmat harrastukseni tai edes sosiaalisuus. Silloin kun en opiskele, koomaan itsekseni tai Mikon kanssa tekemättä yhtään mitään. Aika näyttää, onko tämä väsymyksen aiheuttama tilapäinen mielenhäiriö vai jokin pysyvä olotila. Joka tapauksessa edellisessä entryssä mainituista varjopuolista huolimatta tuntuu vahvasti siltä, että juuri tämä on sitä, mitä haluan tehdä, ainakin tällä hetkellä.
Kartta kalliossa
1 päivä sitten
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti