Ei-niin-pieni poikamme täytti tänään klo 12.47 vuoden. Koska oikea päivä osui vieläpä lauantaille, järjestettiin tänään myös juhlat lähisuvulle ja kummeille. (No, oli niissä myös virallisten kummien lisäksi pari kolme Aatoksen kanssa enemmän touhunnutta ystäväämme, terveisiä vaan sinne :). Sankari piti äidin leipomasta juustokakusta (jopa niinkin paljon, että ensimmäinen lautasellinen kipattiin lattialle, ja toinen vasta syötiinkin). Paristoilla kulkevat Brion junat olivat suuri suosikki kommuunilasten keskuudessa. Päivänsankari oli hieman yllättäen myös erityisen kiinnostunut korteista, myös niistä, jotka eivät soineet, sekä kaikesta joka oli riittävän pientä kokonaan suuhun tungettavaksi. Sitten nukahdettiin kesken juhlien.

Kaikki meni siis kaikinpuolin hyvin. Ja laitoin tähän vielä tagin "vauvaelämää", mutta ei meillä oikeastaan enää ole vauvaa vaan iso poika, joka jo melkein kävelee. Vähän haikeaa ja hämmentävää.