Ensimmäinen näkemäni festarielokuva oli filippiiniläinen Tuli, joka jätti hieman epätasaisen vaikutelman. Toisaalta elokuva toimi kiehtovana uskontotieteellis-antropologisena dokumenttina filippiiniläisestä kansanuskosta ja rituaaleista, joissa katoliset vaikutteet yhdistyivät shamanismiin ja ympärileikkaus-initiaatioriitteihin saumattomasti. Eikä kuvauksista huomaamatta jäänyt kahden ihan sievän tytön lesboromanssikaan haitannut :) Toisaalta taas ainakin suomalaisesta näkökulmasta "isä juo liikaa viinaa ja pahoinpitelee muuta perhettään" -draamakuvio oli ankea harvinaisen kliseisellä tavalla, ja kokonaisuus tuntui epätasaiselta. Lisäksi elokuva oli yllättävän pimeä ihan kirjaimellisesti - suurin osa kohtauksista tapahtui joko valaisemattomien puuhökkeleiden hämärässä tai sademetsän keskellä, jossa puut peittivät auringonvalon täysin. Hämäryys vaikeutti alkuun ihan konkreettisesti myös henkilöiden tunnistamista ja erottamista toisistaan.
Päivän toinen elokuva oli epäonnisen egyptiläisen poliisisoittokunnan Israelinvierailusta kertova The Band's Visit. Vaikka joissain kohtauksissa, kuten eksyneen yhtyeen naistenmies-jäsenen opastaessa uusavutonta israelilaispoikaa naisten suhteen, huumori oli varsin suoraviivaista, enimmäkseen elokuva hymyilytti ja huvitti melko vähäeleisellä tavalla, ja mukana oli myös joitakin haikeampia sävyjä. Kokonaisuutena vain vajaa 1,5-tuntinen raina oli sympaattinen pieni elokuva, jossa ei kertaakaan edes viitattu maailmanpolitiikkaan egyptiläisten arabien ja heitä sattumalta isännöimään joutuvien oletettavasti juutalaisten israelilaisten suhteita tarkastellessa.
Kartta kalliossa
1 päivä sitten
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti