Kadonneen metodin metsästys

Viime aikoina työhöni on kuulunut lähinnä kirjojen lukemista, kun olen vaihtelevasti joko innostuneena tai tympääntyneenä yrittänyt lukea erilaisia kirjoja, etsien metodia Filippus-tutkimukselleni. Lukulistalla ovat seuraavat:

• Geroge Lakoff & Mark Johnson: Metaphors We Live by
  
• George Lakoff: Women, Fire, and Dangerous Things. What Categories Reveal about the Mind
  
• Talvikki Mattila: Citizens of the Kingdom. Followers in Matthew from a Feminist Perspective
  
• Bruce J. Malina: Christian Origins and Cultural Anthropology. Practical Models for Biblical Interpretation
  

Näistä olen lukenut kokonaan ensiksimainitun ja n. puolet Mattilan kirjasta. Vaikka Mattilan kirja on kiinnostava, feministinen lähestymistapa ei sinänsä ole kovin palkitseva Filippuksen evankeliumissa, ehkä, enkä tiedä, jaksanko muutenkaan lähteä kahlaamaan siihen suohon. Sen sijaan Lakoffin ja Johnsonin tutkimus osoittautui yllättävän kiintoisaksi, vaikka se keskittyykin lähinnä arkikieleen. Lopussa käsitellään lyhyesti rituaalien tutkimusta, ja niiden metaforisuutta, ja tämä saattaisi olla hedelmällinen lähestymistapa Filippuksen evankeliumin rituaaleja ja sakramentteja tutkiessa. Intuitiivinen, joskin kenties turhankin itsestäänselvä, hahmotukseni kirjan pohjalta on tällä hetkellä se, että kun rituaaleista käytetään Filippuksessa metaforia (esim. "vesi" kasteen metaforana), ne viittaavat siinä kontekstissa nimenomaan kasteen tiettyyn aspektiin ("puhdistuminen"). Tästä voisi saada irti jotain, joka ainakin kuulostaisi älykkäältä ;)