Elämä, vauva ja uinti

Elämä on koostunut tasaisesta (tai no, epätasaisesta, välillä lapsi ja elämä hymyilevät ja välillä kaikki tuntuu menevän pieleen ja vaan kitistään molemmat :) vauvanhoidosta. Iltaisin väsyttää kummasti, eikä tunnu miltään uhraukselta mennä yhdeksältä Aatoksen kanssa nukkumaan. (Tämä selityksenä eräille siitä, miksi ei juuri tule keikoille lähdettyä, vaikka lapsen voisi jättääkin nukkumaan isänsä hoiviin...)

Tänään Aatos täytti 5 kk. Strategiset mitat viisikuukautisneuvolassa tänään olivat 70,5 cm ja 9700 kg. Iso poika on siis edelleen, vaikka pituuskasvu on vähän tullut omalta korkealla huidelleelta yläkäyrältään alas. Ihmekös se sinänsä, kun kaikki energia kuluu liikkumiseen ja pyörimistä harjoitellaan öisinkin... Kaiken kaikkiaan poika voi hyvin edelleen. Ennen pelkäsin, että olen koko ajan huolissani siitä, että lapseni ei oppisi riittävän nopeasti uusia taitoja jne. ja pelkäisin sen ennakoivan jotakin poikkeavuutta, mutta nyt tässä hässäkässä kaikenlaista uutta tulee koko ajan, eikä moista ehdi murehtia. Aatos on lisäksi pienistä kitinöistä huolimatta niin hyväntuulinen ja pirteä lapsi, että neuroottisempikaan äiti (=minä) ei osaa kovin tosissaan nähdä siinä mitään piilevää kovin suurta vikaa :)

Saatuani useammankin kunnon flunssan kuluneena talvena päätin taas alkaa vähän tsempata itsestäni huolen pitämisen suhteen. Painonhallinta pitää toistaiseksi vielä kummasti huolen itsestään, kun pienen energiansyöpön ravitseminen kuluttaa kaloreita enemmän kuin mitenkään ehdin syödä, mutta välillä alkoi jo päästä huipata, kun samalla menivät myös vitamiinit ja hivenaineetkin ns. parempiin suihin. Otin monivitamiinit takaisin päiväohjelmaan, ja huimaus katosi kummasti. Lisäsin säännölliseen viikko-ohjelmaani myös uinnin Yrjönkadun uimahallissa maanantaisin. Olen ehkä Suomen hitain uimari, mutta tuleepa tehtyä edes jotain (ja samalla saa mukavan lepohetken saunassa :). Kesäksi haaveilen tanssitunnista Tanssiopistolla, mutta sopivantasoisten balettituntien aikataulut olivat vähän huonoja.