Kotiinpaluu Irlannista

Palasimme matkalta eilen. Matka oli ihan onnistunut, mutta hieman raskaaksi osoittautui raskaana matkustaminen, etenkin käynti Aran-saarilla, jossa etäisyydet olivat pitkiä ja korkeuserot suuria. Elämä opettaa; huhti-toukokuussa matkaa suunnitellessa en tiennyt, kuinka paljon jalat turpoavat ja lonkkia jomottaa tässä keskiraskauden viimeisinä viikkoina. Sen sen sijaan tiesi jo etukäteen, että sää ei tulisi olemaan mitenkään loistava - säätiedotukset lupailivat 11-16 lämpöastetta ja sadetta joka päiväksi.

Valituksesta varsinaiseen matkakuvaukseen. Täydellinen kuvagalleria minun ja Mikon ottamista kuvista löytyy täältä.



Ensimmäiset päivät vietimme Galwayssä Irlannin länsirannikolla. Galway oli varsin pieni paikka, jonka olennaisimmat nähtävyydet (pari kirkkoa ja kaksi suppeaa museota) ehdimme käydä läpi melkein yhden aamupäivän kuluessa. Toisena päivänä sitten Mikko lähti bussimatkalle katsomaan Pyhän Bridgitin lähdettä, ja minä vietin päivää kierrellen käsityökauppoja. Ostin hieman villalankaa ja neulojatoverialennuksella saamani villasukat, jotka osoittautuivat sittemmin erittäin loistavaksi hankinnaksi, kun ne saattoi vetää jalkoihinsa illalla kasteltuaan ensin kengät ja sukat läpimäriksi sateessa :)

Kävimme Galwayssä myös kahdessa pubissa joissa oli elävää musiikkia. Toisessa näistä kaksi poikaa soitteli hieman puolivillaisesti mutta mukavasti rock-klassikoita. Toisessa oli tarkoitus olla varsinaista irkkumusiikkia, mutta se alkoi suomalaiseen rock-keikka-aikaan, niin sitä ei valitettavasti jaksanut kovin pitkää istua kuuntelemassa raskaan päivän päätteeksi, varsinkin, kun majapaikkamme (sinänsä ihan mukava B&B) sijaitsi kaupungin laitamilla, ja sinne piti lähteä loppuillasta vain kerran tunnissa kulkevalla bussilla. Pubit olivat silti miellyttäviä; savuttomiksi ne muuttuivat Irlannissa jo pari vuotta sitten, ja pubeista sai hyvää ja annosten kokoon nähden oikein edullista pubiruokaa. Voisivat suomalaisetkin pubit ottaa ruokalistoilleen hieman laajemman valikoiman pelkkien toastien sijaan :)



Galwaystä lähdimme yhdeksi yöksi Aran-saarille, tai tarkemmin ottaen niistä isoimmalle, Inishmorelle. Alkuun saari ei tehnyt kovin kummoista vaikutusta: jälleen olimme onnistuneet varaamaan majoituksen turhan kauas, ja kun viimein olimme saaneet tavaramme raahattua hostelliin ja syötyä, alkoikin jo sataa kaatamalla. Lähdimme kuitenkin sitten kiertoajelulle minibussilla, ja kävimme katsomassa muinaista linnoitusta sekä vanhan kirkon raunioita hautausmaineen. Kastuttuamme linnoituskukkulalle kiivetessämme olikin mukava palata takaisin hostelliin, joka muistutti enemmänkin luomutilahippikommuunia, ja käpertyä ne aiemmin mainitut villasukat jaloissaan takkatulen ääreen.

Seuraavana päivänä sitten oli parempi sää, ja aamulla ennen kuin lähdimme takaisin mantereelle kävelimme katsomaan hostellin lähellä olleen kirkon raunioita. Paikalla oli myös jäänteitä ainakin yhdestä erakkomunkkien asumuksesta.



Sitten matkustimme Galwayn läpi Dubliniin, jossa vietimme loppuajan (kaksi kokonaista päivää). Näistä ensimmäinen oli taas sadepäivä, jonka vietin tutustuen lähinnä Dublinin kirkkoihin, Christchurchiin, Pyhän Patrikin katedraaliin sekä 1100-luvulta alkaen käytössä olleeseen St. Audeoniin. Illalla kävimme Christchurchissa vierailevan urkurin konsertissa, joka tuntui olevan elämys etenkin mahassani olevalle lapselle, joka potki koko konsertin ajan enemmän kuin koskaan. Sitten kävimme vielä syömässä edelleen hyvää pubiruokaa Irlannin vanhimmassa pubissa, Brazenheadissa, joka on myös ollut pubikäytössä yhtäjaksoisesti 1100-luvulta alkaen. (Se on kuulemma myös Helsingin Molly Malonesin "twin pub", mutta tämän kuulin vasta kotona Ristolta.)

Viimeinen päivä kului museokierroksella Irlannin National Galleryssä, jossa olisi saanut kulutettua enemmänkin aikaa, jos vain jalat olisivat kestäneet. Maalaustaiteen klassikoiden ohella kiinnostavinta antia oli irlantilaisen fantasiavaikutteisen taiteen näyttely, jossa oli useita vaikuttavia satu- tai kauhu-teemaisia teoksia obskuureilta taiteilijoilta (valitettavasti niinkin obskuureilta, ettei teoksista ollut edes netissä kuvia, pöh). Päivän toinen kiinnostava museo oli Chester Beatty Library, jossa oli uskonnollista esineistöä etenkin kristinuskon ja islamin piiristä, mm. sivuja vanhoista Raamatun käsikirjoituksista sekä koristeltuja vanhoja Koraaneita.



Nämä yllä näkyvät kaupat olivat myös Dublinissa, joskin kuljimme ohi kun ne olivat jo kiinni. Nirvana hämmensi erityisesti; en tiedä, mitä kaikkea siellä myydään, mutta kurkattuamme ikkunaa ainakin siemeniä kannabiksen itsekasvatukseen. Olisin luullut Irlannin huumelakien olevan tiukempia...

Joka tapauksessa vietimme viimeisen illan jälleen Christchurchissä, jossa oli kuoron erittäin kauniisti laulama iltapalvelus (miksei Suomessa ole sellaisia? tänne tarvittaisiin myös vähän korkeakirkollista anglikaanisuutta!) ja syömällä sen jälkeen illallista erinomaisessa kasvisravintolassa. Dublinissa olisin viettänyt mielellään pidemmänkin ajan, mutta ehkä siihen vielä tarjoutuu mahdollisuuksia.