Aloin eilen lukea Ronald Pearsallin kirjaa Worm in the Bud: The World of Victorian Sexuality, joka on ilmestynyt vuonna 1969. Kiinnostukseni viktoriaaniseen aikaan (ja seksiin :P) tuskin tulee yllätyksenä kenellekään minua tuntevalle, ja kirja onkin ollut jo sen kuvauksena oikein mielenkiintoinen.
Se, mitä en osannut odottaa, on se, kuinka paljon kirja myös kertoo kirjoitusajankohdastaan, tai ehkä pikemminkin siitä, kuinka valtaisa mullistus Kinseyn raportti seksitutkimukselle todella oli. 60-luvulla epäilemättä varsin kontroversiaalit aiheet, kuten homoseksuaalisuus, saatetaan käsitellä yksinkertaisesti toteamalla, että koska Kinseyn raportin mukaan homoseksuaaleja on 6% nykyään, on syytä otaksua homoja olleen sama osuus väestöstä myös viktoriaanisella ajalla, ja tämän jälkeen siirtyä kertomaan viktoriaanisten homojen puuhista sen kummemmin moralisoimatta. (Minua tosin kiinnostaisi, missä vaiheessa todella voi alkaa puhua homoseksuaalisesta identiteetistä nimenomaan henkilöiden itsensä käyttämänä määreenä, mutta ehkä kirjassa vielä tulee esiin, miten viktoriaaniset homot nimittivät itseään.) Joka tapauksessa kirja on yllättävän raikas asenteiltaan, kun ottaa huomioon, mikä suhtautuminen vaikkapa homouteen Suomessa 60- ja 70-luvuilla oli.
Suosittelen, joskaan höyhenenkevyttä luettavaa 550-sivuinen, viktoriaanisia vaikeaselkoisia rivoja runoja runsaasti siteeraava teos ei varsinaisesti ole.
Kartta kalliossa
1 päivä sitten
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti